Sairasloma jatkuu…

Meinasi tulla itsellekin kyynel silmään kun kävi luokassa kertomassa sairasloman jatkumisesta tammikuun loppupuolelle. Muutamalla oppilaalla oli kyynel silmäkulmassa, kun he kuulivat asiasta. On toisaalta mieltä lämmittävää huomata olevansa kaivattu ja odotettu. Ikävä oli tuottaa pettymys. Toivotaan, että käsi on kunnossa tammikuun lopulla ja pääsen luokan kanssa opin tieltä taivaltamaan. Silloin on niiden vuoro pettyä, jotka ovat olleet iloisia oman open poissaolosta.

Vaivalloista ja kivuliasta on tämän käsitapaturman kanssa eläminen ollut. Kuulema puolen vuoden sisällä enin osa käsikivuista ja -vaivoista pitäisi olla taaksejäänyttä elämää. Toivottavasti myös särkylääkkeet…

Jokainen hetki on arvokas ja ainutlaatuinen. Noista hetkistä muodostuu elämämme helminauha. Me itse voimme vaikuttaa helminauhamme väreihin ja sävyjen kirjoon.